Pikavippien korkokatto tarkoittaa laissa määritettyä maksimikorkoa pikavipeille ja muille kuluttajille suunnatuille luotoille. Esimerkiksi kulutusluotot, joustoluotot ja luottokorttien luotot ovat myös saman korkokaton piirissä.
Korkokatto on lakisääteinen rajoitus, jota on tiukennettu asteittain vuodesta 2013 lähtien. Se sisältää korkokaton lisäksi myös tarkat rajoitukset muille pikavipeistä perittäville kuluille.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä pikavippien korkokatto tarkoittaa ja miten korkokattoa on muutettu vaiheittain vuodesta 2013 lähtien.
Miksi pikavippeihin on asetettu korkokatto?
Pikavippeihin on asetettu korkokatto kuluttajien suojelemiseksi kohtuuttomilta koroilta ja kuluilta. Pikavipit tulivat Suomeen 2000-luvun alussa, mutta ala oli täysin vailla säätelyä. Tämän vuoksi luottoyhtiöt saattoivat periä kuluttajilta kohtuuttomia korkoja sekä muita piilokuluja.
Pikavippien korkokatto on tullut Suomessa voimaan asteittain. Ensimmäiset rajoitukset tulivat voimaan vuonna 2013. Viimeisin päätös saatiin lokakuussa 2023, jolloin pikavippien maksimikorkoa madallettiin jälleen.
Pikavippien tarjonta on nykyisin huomattavasti tarkemmin säädelty kuin 2010-luvun alkuvuosina. Nykyisin kaikki pikavippifirmat ovat myös rekisteröityneet Suomeen, ja ne ovat Etelä-Suomen Aluehallintaviraston (ESAVI) valvonnassa.
Seuraavassa on listattuna viisi tärkeintä syytä pikavippien korkokaton asettamiselle. Nämä syyt ovat mainittu mm. hallituksen esityksissä, eduskuntakeskusteluissa ja viranomaisten lausunnoissa vuosina 2010–2023.
- ⚠️ Ylivelkaantuminen: Maksuhäiriöistä kärsivien nuorten määrä kasvoi räjähdysmäisesti vuosina 2007–2012. Suurin yksittäinen tekijä maksuvaikeuksille oli pikavippien käytön yleistyminen.
- 📈 Kohtuuttomat korot: Ennen korkokaton säätelyä, pikavippien todellinen vuosikorko saattoi kohota jopa tuhansiin prosentteihin.
- 🔄 Velkakierre: Pikavippien kohtuuttomat kulut johtivat siihen, että 70 % pikavippien käyttäjistä otti tutkimusten mukaan vähintään yhden uuden pikavipin maksaakseen aiemmat luotot.
- 💸 Perintäkulut: Maksuvaikeuksiin joutuneelle kuluttajalle saattoi kertyä jopa tuhansien eurojen perintäkulut vuositasolla yhdestä pikavipistä.
- 🛡️ Valvonta: Alkuvuosina pikavippejä tarjottiin suomalaisille ulkomaisten yritysten toimesta. Uusi lainsäädäntö pakotti yritykset rekisteröitymään Suomeen, jolloin niitä oli helpompi valvoa.
Käydään seuraavaksi läpi pikavippien korkokattojen eri vaiheita vuodesta 2013 lähtien.
Ensimmäinen pikavippien korkokatto vuonna 2013
Ensimmäinen pikavippien korkokatto tuli voimaan 1. kesäkuuta vuonna 2013. Lakimuutos oli vastaus 2000-luvun alussa käynnistyneelle pikavippibuumille, joka oli johtanut maksuongelmaisten nuorien määrän räjähdysmäiseen kasvuun.
Vuoden 2013 lakimuutos sisälsi korkokaton lisäksi myös muita tärkeitä rajoituksia pikavippien tarjontaan. Seuraavassa ovat sen keskeisimmät pointit.
- ⛔ Korkokatto: Vuonna 2013 asetettiin korkokatto alle 2 000 euron pikavipeille. Todellinen vuosikorko sai olla jatkossa enintään 50 % + Suomen Pankin viitekorko.
- 🔒 Katto muille kuluille kulut: Pikavippien muita kuluja rajoitettiin maksimissaan 150 euroon vuodessa ja päiväkohtaisia kuluja maksimissaan 0,01 % luoton määrästä.
- ⏰ Markkinointi: Pikavippien markkinointi kiellettiin klo 23–07 välisenä aikana.
- 📝 Rekisteröinti: Pikavippifirmojen piti rekisteröityä Suomeen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvonnan alle.
Vuonna 2013 asetettu korkokatto aiheutti muiden rajoitusten ohella pikavippien määrän romahtamisen jopa 70 prosentilla.
Pikavippien korkokaton kiristäminen vuonna 2019
Pikavippien korkokattoon tehtiin muutoksia seuraavan kerran vuonna 2019. Syynä kiristykselle oli vuoden 2013 lakimuutokseen jäänyt porsaanreikä korkokattoon liittyen.
Vuonna 2013 korkokatto asetettiin alle 2 000 euron pikavipeille. Tämä johti siihen, että pikavippifirmat alkoivat markkinoida kuluttajille yli 2 000 euron pikavippejä, joita korkokatto ei koskenut. Tämän seurauksena maksuhäiriöiden määrä nousi vuonna 2018 jälleen uuteen ennätykseen.
Suomen hallitus päätti tukkia vuonna 2013 lakiin jääneen porsaanreiän uudella lailla, joka tuli voimaan 1. syyskuuta vuonna 2019. Sen keskeisimmät pointit ovat seuraavat.
- ⛔ Korkokatto: Korkokatto laajennettiin käsittämään kaikkia kulutusluottoja, eli aiempi 2 000 euron rajoitus poistettiin. Lisäksi korkokatto pudotettiin tasolle 20 % + Suomen Pankin viitekorko. Nyt korkokatto koski nimelliskorkoa eli ns. pohjakorkoa.
- 💸 Muut kulut: Aiemmin muut kulut olivat 150 € + maksimissaan 0,01 % per päivä, mikä johti suurissa lainoissa yhä isoihin kustannuksiin. Vuonna 2019 lakia muutettiin siten, että kaikki muut kulut voivat olla yhteensä 150 € per vuosi.
- 💳 Luottokortit ja osamaksut: Pikavippien korkokatto asetettiin koskemaan myös luottokorttien kuluja ja muita osamaksuja.
- ⏰ Markkinointi: Vuoden 2019 lakimuutoksen jälkeen pikavippejä ei saanut markkinoida klo 21–08 välisenä aikana.
Vuonna 2019 tehty lakimuutos vastaa hyvin pitkälle sitä lainsäädäntöä, joka pikavippien kohdalla on nyt voimassa.
Koronapandemia ja väliaikainen 10% korkokatto (2020-2021)
Koronapandemia iski koko maailmaan keväällä 2020. Se johti työttömyyden ja taloudellisten vaikeuksien nopeaan kasvuun myös Suomessa. Samaan aikaan pikavippien markkinointi oli muuttunut yhä aggressiivisemmaksi.
Suomen hallitus pelkäsi vuonna 2020, että taloudelliset ongelmat ajaisivat yhä useamman kuluttajan ottamaan pikavippejä. Tämän vuoksi Suomeen asetettiin väliaikainen 10 % korkokatto koronapandemian aikana.
Seuraavassa yhteenveto pikavippejä koskevista lakimuutoksista koronapandemian aikana. Väliaikainen laki astui voimaan 1. heinäkuuta vuonna 2020.
- 📈 Vuosikorko: Nimelliskorko rajoitettiin 10 prosenttiin riippumatta siitä, mitä kuluttajan tekemässä luottosopimuksessa oli mainittu. Muutos koski pikavippien lisäksi myös muita kulutusluottoja, luottokorttimaksuja ja osamaksuja.
- 💸 Muut kulut: Muiden kulujen rajoitukset pidettiin ennallaan.
- 🏛️ Vanhat lainat: Vuoden 2020 lakimuutos koski kaikkia pikavippejä ja kulutusluottoja, joissa luottosopimus oli voimassa 1.7.2020 – vaikka laina olisi otettu aiemmin.
Pikavippien väliaikaisen korkokaton piti alun perin päättyä vuoden 2020 lopussa, mutta sitä jatkettiin ensin 30.6.2021 asti ja vielä toisen kerran 30.9.2021 asti. Tämän jälkeen palattiin takaisin vuonna 2019 tehtyihin asetuksiin.
Pikavippien korkokaton muutos vuonna 2023
Pikavippien korkokattoon tehtiin myös muutos vuonna 2023. Taustalla oli Kuluttajansuojaliitton ja KKV:n huoli pikavippien uudesta suosiosta ja maksuhäiriöiden kasvusta.
Vuonna 2023 tehtiin muutos ainoastaan korkokattoon liittyen. Muut rajoitukset pysyivät ennallaan. Uudeksi korkokatoksi nimelliskorolle asetettiin 15 % + Suomen Pankin viitekorko. Kuitenkin siten, että nimelliskorko ei saa ylittää 20 % missään olosuhteissa.
Lakimuutos tuli voimaan 1. lokakuuta vuonna 2023.
Miten pikavippien korkokatto vaikutti kuluttajiin?
Vuosina 2013 ja 2019 tehtiin merkittäviä lakimuutoksia pikavippien korkoihin ja kuluihin. Näillä oli myös todellisia vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin.
Ennen vuotta 2013 pikavipit olivat suurin yksittäinen tekijä suomalaisten nuorten maksuvaikeuksiin. Korkokaton jälkeen maksuhäiriömerkintöjen määrä 18–25-vuotiailla romahti peräti 60 prosenttia vuosien 2013–2023 välisenä aikana.
Maksuhäiriöiden poistumisen lisäksi lakimuutokset vähensivät merkittävästi pikavippejä käyttävien kuluttajien kustannuksia. Suomalaiset säästivät eri arvioiden mukaan jopa satoja miljoonia euroja lakimuutosten jälkeen.
On myös tärkeää muistaa, että rajoitukset ulottuivat vuonna 2019 pikavippien lisäksi myös muihin kulutusluottoihin ja luottokorttilaskuihin. Näin ollen lakimuutokset paransivat myös monen muun kuluttajan asemaa eivätkä vain pikavippien käyttäjiä.
Toiko korkokatto positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia kuluttajien talouteen?
Pikavippien korkokatolla on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin. Käydään seuraavaksi läpi sekä hyvät että huonot puolet.
| Hyvät puolet ✅ | Huonot puolet ❌ |
|---|---|
| ✅ Nuorten maksuhäiriöt vähenivät merkittävästi | ❌ Laillisten pikavippien saatavuus heikkeni merkittävästi |
| ✅ Kuluttajat säästivät satoja miljoonia euroja korkokuluissa | ❌ Lakimuutos kannustaa ottamaan suurempia kulutusluottoja |
| ✅ Moni pääsi eroon pikavippien aiheuttamasta velkakierteestä | ❌ Osa maksuongelmaisista hakee vippiä ulkomailta |
| ✅ Lisääntynyt yritysten valvonta ja kulujen läpinäkyvyys |
Lakimuutos on pakottanut monen firman laittamaan pieniin pikavippeihin ison avausmaksun, mikä nostaa suhteellisia kuluja merkittävästi esim. 20 euron pikavipeissä. Näin ollen osa kuluttajista on alkanut hakea isompia lainoja.
Hyvät puolet ovat siis merkittävästi huonoja puolia suurempia, mutta negatiivisia puoliakin löytyy. Pikavippien saatavuus on romahtanut lakimuutosten myötä, koska toiminta ei ole ollut enää monelle firmalle kannattavaa.
Tiukentuneet luotonantokriteerit ovat johtaneet siihen, että moni maksuongelmista kärsivä henkilö on siirtynyt hakemaan luottoa ulkomailta.
Luottoa myöntävä yhtiö ei saa periä sinulta muita kuluja
Pikavippien korkokaton myötä pikavippiyrityksille on tullut myös tiukat rajoitukset muiden kulujen osalta. Tästä tehtiin merkittävin päätös vuonna 2019, jolloin kaikkien muiden kulujen suuruudeksi määritettiin maksimissaan 150 euroa vuodessa.
Yhteenvetona, luottoa myöntävä yhtiö voi periä sinulta seuraavat kulut:
- 📈 Korko: Nimelliskorko saa olla 15 % + Suomen Pankin viitekorko, mutta kokonaiskorko ei saa ylittää 20 %.
- 💸 Kulut: Luottoyhtiö voi periä sinulta muita kuluja maksimissaan 0,01 % lainan summasta joka päivä tai kiinteän maksun, mutta kokonaiskulut eivät voi ylittää vuositasolla 150 euroa.
Voiko luottoyhtiö periä esimerkiksi 20 euron pikavipistä 20 euron avausmaksun? Se on teoriassa sallittua, mutta kukaan kuluttaja ei ottaisi tällaista vippiä. Tämä johtuu siitä, että pikavippiyhtiöiden on ilmoitettava selkeästi kaikki kulut verkkosivuillaan eikä niitä voi piilottaa.
Mitä voi tehdä, jos epäilet maksavasi ylimääräisiä kuluja?
Jos epäilet maksavasi ylimääräisiä ja lainvastaisia kuluja pikavipistäsi, kannattaa ottaa heti yhteyttä luotonantajaan.
Toimi seuraavasti:
- 📄 Tarkista luottosopimus: Pyydä luotonantajaltasi erittely kaikista kuluista.
- 📝 Tee reklamaatio: Tee reklamaatio luotonantajalle, jos löydät ylimääräisiä kuluja.
- ☎️ Vie asia eteenpäin: Jos luotonantaja ei reagoi yhteydenottoosi, ota yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
- ⚖️ Vie asia kuluttajariitalautakuntaan: Jos kyse on merkittävistä summista, voit viedä asian Kuluttajariitalautakuntaan, joka antaa ratkaisusuosituksen.
Jos kyse on pienistä summista (esim. muutamista euroista tai parista kympistä), voi olla fiksumpi maksaa ensin lasku ja sitten riitauttaa asia. On nimittäin pidettävä huolta siitä, ettet jätä maksamatta lakisääteisiä kuluja, koska muuten voit saada merkinnän luottotietoihisi.
Esimerkki pikavippi ennen korkokattoa ja sen jälkeen
Seuraavassa on esimerkki 300 euron pikavipistä otettuna ennen vuoden 2019 korkokattoa ja tänä vuonna.
| Maksu | Ennen vuotta 2019 | Tänä vuonna |
|---|---|---|
| Korkokulu | 30 € | 5 € |
| Avausmaksu | 20 € | 5 € |
| Muut maksut | 10 € | - |
| KULUT YHT: |
Kuten yllä oleva esimerkki kertoo, pikavippien kulut ovat pienentyneet rajusti korkokaton jälkeen. Myös muiden kulujen rajoituksella on ollut suuri vaikutus. Luottoyhtiö ei voi enää asettaa lainalle piilokuluja, kuten ylimääräisiä tilinhoitopalkkioita.
Yhteenveto pikavippien korkokatosta
Pikavippien korkokatto otettiin Suomessa käyttöön kuluttajien suojelemiseksi kohtuuttomilta koroilta ja muilta kustannuksilta. Ensimmäinen rajoitus tehtiin vuonna 2013, joka koski alle 2 000 euron lainoja.
Luottoyhtiöt siirtyivät kuitenkin tarjoamaan yhä suurempia lainoja, joten korkokattoa jouduttiin kiristämään uudelleen vuonna 2019. Samalla tiukennettiin myös pikavippien mainontaa, pikavippifirmojen valvontaa sekä muita kuluja.
Pandemian aikaan otettiin myös käyttöön väliaikaisia korkokattoja kuluttajien suojaamiseksi. Nämä tilapäiset korkokatot poistettiin vuonna 2021. Vuoden 2023 lokakuussa tehtiin vielä pieni kiristys nimelliskoron maksimimäärään.
Pikavippien korkokattojen vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Ne ovat auttaneet vähentämään maksuhäiriöitä yli 60 prosenttia, ja kuluttajat ovat säästäneet satoja miljoonia euroja kustannuksissa. Samalla rajoitukset on otettu käyttöön myös muissa kuluttajille suunnatuissa luotoissa.
Haittapuolena laillisten pikavippien saatavuus on romahtanut, ja osa kuluttajista on siirtynyt hakemaan vippejä myös harmaalta alueelta (ulkomailta). Tästä huolimatta, pikavippien korkokatto on ollut onnistunut ja merkittävä uudistus kuluttajansuojan kannalta.
Onko olemassa korottomia pikavippejä?
Korottomia pikavippejä ei ole olemassa. On mahdollista, että joku pikavippifirma tarjoaa hetkellisesti korotonta vippiä uusille asiakkaille markkinointikampanjana. Pikavipit ovat kuitenkin bisnestä muiden kulutusluottojen tavoin, jossa niiden tarjoaja tienaa rahaa juuri koron avulla.
Korotonta pikavippiä voi kuitenkin hankkia ”kiertotietä” eli ilmaista luottokorttia käyttämällä. Jos maksat käyttämäsi luottokortin luoton pois täysimääräisesti seuraavassa kuussa, sinulta ei peritä kokoa. Saat kortista riippuen korotonta maksuaikaa 30–50 päivää.
Luottokortti ei kuitenkaan ole sama asia kuin pikavippi, sillä kriteerit sen saamiseksi ovat myös tiukemmat.
Usein kysytyt kysymykset pikavippien korkokatosta
Seuraavassa on vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin pikavippien korkokatosta.
Pikavippeihin asetettiin korkokatto kuluttajien suojelemiseksi kohtuuttomilta koroilta ja piilokuluilta. Pikavipit olivat 2000-luvun alussa sääntelemätön markkina, ja niiden käyttö johti maksuhäiriömerkintöjen merkittävään kasvuun erityisesti nuorten keskuudessa.
Pikavippien korkokattoa on muutettu viimeeksi lokakuussa 2023. Tuolloin pikavippien nimelliskorolle asetettiin rajoitus 15 % + Suomen Pankin viitekorko (yhteenlaskettu korko ei saa ylittää 20 %).
Korkokatolla on todella iso merkitys kuluttajan näkökulmasta, sillä se pakottaa luottoyhtiöt myöntämään pikavippiä kohtuullisemmilla koroilla. Korkokattoon liittyy olennaisesti myös muiden pikavippeihin liittyvien kulujen rajoitus sekä mm. tarkempi luottoyhtiöiden valvonta viranomaisten toimesta.
Pikalainojen korkokatto on nimelliskoron osalta 15 % + Suomen Pankin viitekorko. Nimelliskorko ja viitekoron yhteenlaskettu summa ei saa kuitenkaan ylittää 20 %.