Pikavippejä ja niitä tarjoavia yrityksiä valvotaan Suomessa monin eri tavoin. Tässä artikkelissa käydään läpi pikavippejä koskeva lainsäädäntö: mitä sääntelyä pikavippiyritysten on noudatettava, ja mitkä viranomaiset niitä valvovat?
Pikavippien valvonta Suomessa
Pikavipit kuuluvat Suomessa kuluttajaluottotoiminnan piiriin. Jokainen kuluttajaluottoja tarjoava yhtiö tarvitsee toimiluvan Suomessa. Toimiluvan laajuus riippuu siitä, ottaako yhtiö vastaan myös asiakkaiden talletuksia eli harjoittaako se pankkitoimintaa.
Pankkitoimintaa harjoittava yhtiö tarvitsee toimiakseen pankkilisenssin. Tällaisia yhtiöitä valvoo Finanssivalvonta. Pankkien on täytettävä vakavaraisuusvaatimukset sekä raportoitava toiminnastaan säännöllisesti.
Suomessa voi toimia myös toisessa EU-maassa myönnetyllä pankkilisenssillä. Esimerkiksi tunnettu pikavippifirma Vippi.fi on osa Saldo Bank -konsernia, jolla on liettualainen pankkilisenssi.
Moni pikavippifirma ei ota vastaan asiakkaiden talletuksia, joten ne eivät tarvitse pankkilisenssiä toimiakseen. Tällaisten yritysten on liityttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään luotonantajarekisteriin.
Aiemmin rekisteristä vastasi Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI), mutta sen valvonta siirtyi Finanssivalvonnalle vuonna 2023. Ennen 2023 rekisteröidyt palvelut ilmoittavat tämän vuoksi verkkosivuillaan yhä ESAVI:n rekisterinumeron.
Kuluttajan näkökulmasta keskeisin valvoja on Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) sekä kuluttaja-asiamies, jotka puuttuvat epäasialliseen markkinointiin, sopimusehtoihin ja vastuuttomaan luotonantoon.
Käydään seuraavaksi läpi, mitä erilaisia velvoitteita pikavippifirmoilla on Suomessa.
Pikavippifirmojen velvoitteet
Pikavippejä eli kulutusluottoja säädellään samalla lakikokonaisuudella, joka koskee myös perinteisten pankkien myöntämiä lainoja.
Pikavippifirmojen tärkein velvoite on asiakkaan maksukyvyn arviointi. Sen on perustuttava tosiasiallisiin tietoihin asiakkaan taloudellisesta tilanteesta. Pelkkä automatisoitu pisteytys ei riitä, vaan luotonantajan on todella varmistettava, että asiakas kykenee hoitamaan pikavippinsä ilman ylivelkaantumisen riskiä.
Luottosopimukselle asetetaan myös muotovaatimuksia. Sen on sisällettävä tiedot koron määräytymisestä, kokonaiskustannuksista, oikeudesta peruuttamiseen sekä maksuehdoista. Pikavipeissä korostuu vaatimus luoton kokonaiskulujen läpinäkyvyydestä.
Markkinointiin liittyy myös tiukkoja rajoituksia. KKV ja kuluttaja-asiamies valvovat, että kampanjointi ei ole harhaanjohtavaa, aggressiivista tai taloudellisesti heikossa asemassa olevia tavoittelevaa.
Luotonantajan on myös noudatettava perintälakia ja hyvää perintätapaa, mikä tarkoittaa kohtuullisia perintäkuluja ja asiallista viestintää maksun viivästyessä.
Vaikka pikavippitoimijat eivät kuulu pankkivalvonnan piiriin, ne ovat sisällöllisesti sidottuja samoihin kuluttajaluottosäännöksiin kuin pankit.
Luottorekisterit, tietosuoja ja vastuullinen luotonanto
Rekisterit ja tietosuojasäännökset ovat tärkeä osa pikavippien säätelyä.
Positiivinen luottotietorekisteri kokoaa Suomessa yhteen tiedot kuluttajien olemassa olevista luotoista ja niiden maksutilanteesta. Pikavippiyritykset ja pankit ovat velvollisia tarkistamaan tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä, jotta päätös perustuu todelliseen kokonaiskuvaan asiakkaan velka-asemasta.
Positiivisen luottorekisterin tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista. Sen avulla halutaan myös varmistaa, että asiakas saa pikavippejä vain maksukykynsä puitteissa. Positiivisen luottotietorekisterin käyttö etenee vaiheittain; kuluttajaluottojen tiedot ovat käytössä 2024 alkaen, mutta täysi kattavuus (ml. yrittäjäluotot) vasta keväällä 2026.
Tietosuoja-asetus GDPR vaikuttaa myös luotonantajien toimintaan. Asiakasdatan käsittelyyn liittyy tiukat säilytys-, turvallisuus- ja läpinäkyvyysvaatimukset käyttövaatimusten lisäksi.
Vastuullinen luotonanto on myös tärkeä kokonaisuus säätelyä. Pikavippejä koskeva laki ei kiellä myöntämästä lainaa myös heikon maksukyvyn omaavalle asiakkaalle. Tällaisessa tapauksessa pikavippifirma kuitenkin altistaa itsensä sääntelyriskille. Kuluttaja-asiamies voi esimerkiksi katsoa, että yritys rikkoo vastuullisen luotonannon periaatetta.
Kaikki pikavippiyhtiöt ilmoittavatkin yleensä verkkosivuillaan noudattavansa vastuullisen luotonannon periaatteita.
Markkinoinnin, perinnän ja sopimusehtojen sääntely
Pikavippien markkinointia ohjaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjaus, jonka mukaan mainonta ei saa olla harhaanjohtavaa, se ei saa vähätellä velkaantumisen riskejä eikä kohdistua erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin.
Esimerkiksi ”nopea raha ilman huolia” -tyyppinen retoriikka katsotaan usein lainvastaiseksi, koska se hämärtää luoton todellisia kustannuksia ja velvoitteita.
Pikavippeihin liittyvät sopimusehdot ovat kokeneet vuosien aikana paljon muutoksia. Vielä 2000-luvun alussa sääntelyä ei juuri ollut, ja kuluttajat joutuivat maksamaan valtavia kuluja ja tuhansien prosenttien vuosikorkoja.
Sopimusehtoihin on tullut 2010-luvun alusta lähtien paljon tarkennuksia. Esimerkiksi pikavippien korkokattoa on laskettu useita kertoja, ja se on nykyisin pudotettu tasolle 15 % + Suomen pankin viitekorko (maksimissaan 20 %). Tämän lisäksi pikavippien muita kuluja on rajoitettu sekä päivä- että vuositasolla.
Pikavippifirman on myös tarjottava selkeä, ymmärrettävä sopimus, jossa kustannukset esitetään avoimesti.
Maksamattomien pikavippien perintää ohjaa puolestaan perintälaki ja hyvän perintätavan periaatteet, joiden tavoitteena on asiallinen ja oikeasuhtainen kohtelu. Pikavippifirma ei saa käyttää perintäkuluja enää voitontekovälineenä, ja viranomaiset voivat puuttua liian ankaraan tai aggressiiviseen perintäkäyttäytymiseen.
Kuluttajan oikeudet: miten toimia ongelmatilanteissa?
Käydään seuraavaksi läpi kuluttajan oikeuksia pikavippeihin liittyen ja miten voit toimia ongelmatilanteissa.
On hyvä muistaa, että voit peruuttaa luottosopimuksen 14 vuorokauden sisällä ilman perusteluja. Tässä tapauksessa rahat palautetaan, mutta korko peruuttamishetkeen asti jää maksettavaksi.
Jos kohtaat ongelmatilanteita pikavippeihin liittyen, voit ottaa yhteyttä näihin palveluihin:
- Markkinointi- ja sopimusehtovirheistä voit valittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tai suoraan kuluttajaneuvontaan
- Luotonmyöntöön liittyvistä ongelmista voit valittaa Finanssivalvonnalle.
Esimerkiksi vuonna 2025 KKV määräsi useita pikavippifirmoja palauttamaan perusteettomia perintäkuluja ja korkoja jopa kymmenille tuhansille asiakkaille.
Jos maksuvaikeuksia ilmenee, älä ota uutta lainaa vanhan maksuun! Hae ensin apua seuraavien palveluiden kautta:
- Maksuton kunnallinen velkaneuvonta
- Takuusäätiö järjestää velkoja uudelleen
- Positiivinen luottotietorekisteri auttaa itseäsi näkemään kokonaisvelkatilanteesi
Jos haluat kysyä lisää aiheesta, voit ottaa meihin yhteyttä.