Pikavippien korkokatto Suomessa

Pikavippien korkokatto tarkoittaa laissa määritettyä enimmäiskorkoa pikavipeille ja muille kuluttajille suunnatuille luotoille. Esimerkiksi kulutusluotot, joustoluotot ja luottokorttien luotot ovat myös saman korkokaton piirissä.

Korkokatto on lakisääteinen rajoitus, jota on tiukennettu asteittain vuodesta 2013 lähtien. Lainsäädäntö rajoittaa koron lisäksi myös muita pikavipeistä perittäviä luottokustannuksia.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä pikavippien korkokatto tarkoittaa ja miten korkokattoa on muutettu vaiheittain vuodesta 2013 lähtien.

Miksi pikavippeihin on asetettu korkokatto?

Pikavippeihin on asetettu korkokatto kuluttajien suojelemiseksi kohtuuttomilta koroilta ja kuluilta. Pikavipit tulivat Suomeen 2000-luvun alussa, mutta alan sääntelyssä oli merkittäviä puutteita. Tämän vuoksi luottoyhtiöt saattoivat periä kuluttajilta erittäin korkeita korkoja sekä muita luottokustannuksia.

Pikavippien korkokatto on tullut voimaan Suomessa asteittain. Ensimmäiset rajoitukset tulivat voimaan vuonna 2013. Viimeisin muutos tuli voimaan lokakuussa 2023, jolloin kuluttajaluottojen enimmäiskorkoa alennettiin nykyisin voimassa olevalle tasolle.

Pikavippien tarjonta on nykyisin huomattavasti tarkemmin säädelty kuin 2010-luvun alkuvuosina. Kuluttajaluottoja tarjoavien yritysten toimintaa valvotaan ja luotonantajien on täytettävä niitä koskevat rekisteröinti- ja toimilupavaatimukset.

Seuraavassa on listattuna viisi tärkeintä syytä pikavippien korkokaton asettamiselle. Nämä syyt on mainittu mm. hallituksen esityksissä, eduskuntakeskusteluissa ja viranomaisten lausunnoissa vuosina 2010–2023.

1. ⚠️ Ylivelkaantuminen: Maksuhäiriöistä kärsivien nuorten määrä kasvoi räjähdysmäisesti vuosina 2007–2012. Pikavippien käytön yleistyminen yhdistettiin kasvaviin maksuvaikeuksiin ja maksuhäiriöihin.
2. 📈 Kohtuuttomat korot: Ennen korkokaton säätelyä, pikavippien todellinen vuosikorko saattoi kohota jopa tuhansiin prosentteihin.
3. 🔄 Velkakierre: Pikavippien korkeat kulut ja uusien luottojen käyttäminen aiempien velkojen maksamiseen lisäsivät velkakierteen riskiä.
4. 💸 Perintäkulut: Maksuvaikeuksiin joutuneelle kuluttajalle saattoi kertyä jopa tuhansien eurojen perintäkulut vuositasolla yhdestä pikavipistä.
5. 🛡️ Valvonta: Alkuvuosina pikavippejä tarjottiin suomalaisille ulkomaisten yritysten toimesta. Luotonantajien rekisteröintiä ja valvontaa koskevaa sääntelyä tiukennettiin, mikä paransi viranomaisten mahdollisuuksia valvoa alaa.

Käydään seuraavaksi läpi pikavippien korkokattojen eri vaiheita vuodesta 2013 lähtien.

Ensimmäinen pikavippien korkokatto vuonna 2013

Ensimmäinen pikavippien korkokatto tuli voimaan 1. kesäkuuta vuonna 2013. Lakimuutos oli vastaus 2000-luvulla kasvaneeseen pikavippien tarjontaan ja siitä seuranneisiin velkaongelmiin.

Vuoden 2013 lakimuutos sisälsi korkokaton lisäksi myös muita tärkeitä rajoituksia pikavippien tarjontaan. Seuraavassa ovat sen keskeisimmät pointit.

• ⛔ Korkokatto: Vuonna 2013 asetettiin korkokatto alle 2 000 euron pikavipeille. Todellinen vuosikorko sai olla jatkossa enintään 50 % + Suomen Pankin viitekorko.
• ⏰ Pikavippi 24/7: Pikavippien maksaminen kuluttajan tilille kiellettiin klo 23–07 välisenä aikana.
• 📝 Rekisteröinti: Pikavippifirmojen toimintaa koskevia rekisteröinti- ja valvontavaatimuksia oli jo tiukennettu ennen vuoden 2013 korkokattoa.

Vuoden 2013 korkokatto vähensi pienten pikavippien tarjontaa merkittävästi ja muutti lainamarkkinoita. Yöaikaisen maksukiellon vuoksi pikavippi 24/7 ei enää tarkoittanut sitä, että rahat voitiin maksaa tilille milloin tahansa.

Pikavippien korkokaton kiristäminen vuonna 2019

Pikavippien korkokattoon tehtiin muutoksia seuraavan kerran vuonna 2019. Syynä kiristykselle oli vuoden 2013 korkokattoon jäänyt merkittävä porsaanreikä.

Vuonna 2013 korkokatto asetettiin alle 2 000 euron pikavipeille. Tämä johti siihen, että pikavippifirmat alkoivat markkinoida kuluttajille yli 2 000 euron pikavippejä, joita korkokatto ei koskenut. Samaan aikaan kuluttajien velkaongelmat ja maksuhäiriöt lisääntyivät.

Suomen hallitus päätti tukkia vuonna 2013 lakiin jääneen porsaanreiän uudella lailla, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2019. Sen keskeisimmät pointit ovat seuraavat.

• ⛔ Korkokatto: Korkokatto laajennettiin kattamaan kaikki kulutusluotot, eli aiempi 2 000 euron rajoitus poistettiin. Lisäksi luoton nimelliskorko rajattiin enintään 20 prosenttiin.
• 💸 Muut kulut: Vuonna 2019 myös muut luottokustannukset kuin korko rajattiin enintään 0,01 prosenttiin luoton määrästä päivässä. Kulut eivät saa ylittää 150 euroa vuodessa.
• 💳 Luottokortit ja osamaksut: Korkokatto laajeni koskemaan myös useita muita kuluttajaluottoja ,kuten luottokorttiluottoja ja osamaksurahoitusta.

Vuoden 2019 lakimuutos loi pohjan nykyiselle pikavippien hintasääntelylle.

Koronapandemia ja väliaikainen 10% korkokatto (2020-2021)

Koronapandemia iski koko maailmaan keväällä 2020. Se johti työttömyyden ja taloudellisten vaikeuksien nopeaan kasvuun myös Suomessa. Samaan aikaan viranomaiset olivat huolissaan kuluttajaluottojen markkinoinnista ja koronakriisin aiheuttamien velkaongelmien kasvamisesta.

Suomen hallitus halusi ehkäistä koronapandemian aiheuttamien talousvaikeuksien johtamista uusiin velkaongelmiin. Tämän vuoksi Suomeen asetettiin väliaikainen 10 %:n korkokatto koronapandemian aikana.

Seuraavassa yhteenveto koronapandemian aikana voimaan tulleista pikavippejä koskevista lakimuutoksista. Väliaikainen laki astui voimaan 1. heinäkuuta vuonna 2020.

• 📈 Vuosikorko: Nimelliskorko rajoitettiin 10 prosenttiin riippumatta siitä, mitä kuluttajan luottosopimuksessa oli sovittu. Muutos koski pikavippien lisäksi myös muita korkokaton piiriin kuuluvia kuluttajaluottoja. Korkokatto ei koskenut luottokorttiluottoja tai osamaksukauppaa.
• 💸 Muut kulut: Muiden kulujen rajoitukset pidettiin ennallaan.
• 🏛️ Vanhat luottosopimukset: Korkokatto koski myös ennen 1.7.2020 tehtyjä jatkuvia luottosopimuksia, jos kuluttaja teki uuden noston väliaikaisen sääntelyn aikana

Ensimmäinen väliaikainen korkokatto oli voimassa 1.7.–31.12.2020. Uusi väliaikainen sääntely tuli voimaan 1.1.2021 ja jatkui 30.9.2021 asti.

Pikavippien korkokaton muutos vuonna 2023

Pikavippien korkokattoon tehtiin myös muutos vuonna 2023. Taustalla oli huoli kuluttajien ylivelkaantumisesta ja luottojen korkeista kustannuksista.

Vuonna 2023 korkokattoa muutettiin jälleen. Samassa lakiuudistuksessa tiukennettiin myös kuluttajaluottojen markkinointia ja laajennettiin henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta.

Uudeksi korkokatoksi nimelliskorolle asetettiin 15 % + Suomen Pankin viitekorko. Kuitenkin siten, että nimelliskorko ei saa ylittää 20 % missään olosuhteissa. Lakimuutos tuli voimaan 1. lokakuuta vuonna 2023.

Miten pikavippien korkokatto vaikutti kuluttajiin?

Vuosina 2013 ja 2019 tehtiin merkittäviä lakimuutoksia pikavippien korkoihin ja kuluihin. Näillä oli myös todellisia vaikutuksia suomalaisten kuluttajien arkeen.

Ennen vuotta 2013 pikavipit olivat merkittävä tekijä suomalaisten nuorten maksuvaikeuksissa. Korkokaton jälkeen maksuhäiriömerkintöjen määrä 18–25-vuotiailla romahti peräti 60 prosenttia vuosina 2013–2023.

Maksuhäiriöiden poistumisen lisäksi lakimuutokset vähensivät merkittävästi pikavippejä käyttävien kuluttajien kustannuksia. Suomalaiset säästivät eri arvioiden mukaan jopa satoja miljoonia euroja lakimuutosten jälkeen.

On myös tärkeää muistaa, että rajoitukset ulottuivat vuonna 2019 pikavippien lisäksi myös muihin korkokaton piiriin kuuluviin kuluttajaluottoihin. Näin ollen lakimuutokset paransivat myös monen muun kuluttajan asemaa eivätkä vain pikavippien käyttäjiä.

Toiko korkokatto positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia kuluttajien talouteen?

Pikavippien korkokatolla on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin. Käydään seuraavaksi läpi sekä hyvät että huonot puolet.

Hyvät puolet ✅	Huonot puolet ❌
✅ Nuorten maksuhäiriöt vähenivät merkittävästi	❌ Laillisten pikavippien saatavuus heikkeni merkittävästi
✅ Korkokatto rajoitti kalliiden kulutusluottojen korkoja ja kuluja	❌ Korkokatto johti suurempien luottotuotteiden yleistymiseen
✅ Moni pääsi eroon pikavippien aiheuttamasta velkakierteestä	❌Ulkomaisten luotonantajien merkitys kasvoi
✅ Lisääntynyt yritysten valvonta ja kulujen läpinäkyvyys

Vuoden 2013 korkokatto heikensi pienten pikavippien kannattavuutta merkittävästi. Tämän seurauksena pienet pikavipit käytännössä hävisivät markkinoilta ja kuluttajille alettiin tarjota aiempaa suurempia luottoja ja pidempiä takaisinmaksuaikoja.

Hyvät puolet ovat siis merkittävästi huonoja puolia suurempia, mutta negatiivisia puoliakin löytyy. Pikavippien saatavuus on romahtanut lakimuutosten myötä, koska toiminta ei ole enää ollut monelle firmalle kannattavaa.

Samaan aikaan ulkomaisten luotonantajien merkitys Suomen kulutusluottomarkkinoilla kasvoi nopeasti, eli yhä useampi suomalainen on päätynyt hakemaan luottoa ulkomailta.

Luottoa myöntävä yhtiö ei saa periä sinulta rajattomasti muita kuluja

Pikavippien korkokaton myötä pikavippiyrityksille on tullut myös tiukat rajoitukset muiden kulujen osalta. Tästä tehtiin merkittävin päätös vuonna 2019, jolloin muille luottokustannuksille asetettiin päiväkohtainen raja ja 150 euron vuosikatto.

Yhteenvetona, luottoa myöntävä yhtiö voi periä sinulta seuraavat kulut:

1. 📈 Korko: Nimelliskorko saa olla 15 % + Suomen Pankin viitekorko, mutta se ei saa ylittää 20 %.
2. 💸 Kulut: Luottoyhtiö voi periä muita kuluja enintään 0,01 % luoton määrästä päivässä. Jos luottoaika on vähintään 30 päivää, kuluja voidaan periä enintään 5 euroa. Muiden kulujen yhteismäärä ei saa ylittää 150 euroa vuodessa.

Voiko luottoyhtiö periä esimerkiksi 20 euron pikavipistä 20 euron avausmaksun? Ei voi. Päiväkohtainen 0,01 prosentin raja ja laissa säädetty 5 euron poikkeus estävät tällaisen hinnoittelun. Vaikka se olisi laissa sallittua, pikavippiyhtiöiden on ilmoitettava selkeästi kaikki kulut verkkosivuillaan eikä niitä voi piilottaa. Näin ollen kuluttaja näkisi tällaisen poikkeuksellisen kulun heti lainanhakulomakkeella.

Korkokatto ja kulurajoitukset eivät kuitenkaan tarkoita, että kaikki pikavipit olisivat samanhintaisia. Lain sallimissa rajoissa luottokustannukset vaihtelevat yhtiöiden välillä, ja saman lainasumman kulut voivat erota kymmenillä euroilla vuositasolla.

Mitä voi tehdä, jos epäilet maksavasi ylimääräisiä kuluja?

Jos epäilet maksavasi ylimääräisiä ja lainvastaisia kuluja pikavipistäsi, kannattaa ottaa heti yhteyttä luotonantajaan.
Toimi seuraavasti:

1. 📄 Tarkista luottosopimus: Pyydä luotonantajaltasi erittely kaikista kuluista.
2. 📝 Tee reklamaatio: Tee reklamaatio luotonantajalle, jos löydät ylimääräisiä kuluja.
3. ☎️ Vie asia eteenpäin: Jos reklamaatio ei ratkaise asiaa, ota yhteyttä KKV:n kuluttajaneuvontaan.
4. ⚖️ Vie asia kuluttajariitalautakuntaan: Jos asia ei ratkea kuluttajaneuvonnan avulla, voit viedä sen Kuluttajariitalautakuntaan, joka antaa ratkaisusuosituksen.

Jos vain osa laskun kuluista on mielestäsi perusteettomia, riitauta ne kirjallisesti mahdollisimman pian. Huolehdi samalla laskun riidattoman osan maksamisesta. Älä jätä laskun riidatonta osaa maksamatta. Maksamatta jäänyt kuluttajaluotto voi tietyin edellytyksin johtaa maksuhäiriömerkintään.

Esimerkki pikavippi ennen korkokattoa ja sen jälkeen

Seuraavassa on laskennallinen esimerkki 300 euron pikavipin kuluista ennen vuoden 2019 korkokattoa ja sen jälkeen. Ennen korkokattoa perityt korot ja kulut vaihtelivat luotonantajien välillä. Nykyisessä esimerkissä nimelliskorkona käytetään 20 prosentin enimmäiskorkoa.

Maksu	Ennen vuotta 2019	Tänä vuonna
Korkokulu	30 €	4,93 €
Avausmaksu	20 €	5 €
Muut maksut	10 €	-
KULUT YHT:	60 €	10 €

Kuten esimerkki havainnollistaa, korkokatto ja muut luottokustannuksia koskevat rajoitukset voivat pienentää kalliin pikavipin kustannuksia merkittävästi. Erityisen suuri vaikutus on muiden kulujen rajoittamisella. Luottoyhtiö ei voi enää periä useita erillisiä avaus- ja tilinhoitomaksuja samalla tavalla.

Yhteenveto pikavippien korkokatosta

Pikavippien korkokatto otettiin Suomessa käyttöön kuluttajien suojelemiseksi kohtuuttomilta koroilta ja muilta kustannuksilta. Ensimmäinen rajoitus tehtiin vuonna 2013, joka koski alle 2 000 euron lainoja.

Luottoyhtiöt siirtyivät kuitenkin tarjoamaan yhä suurempia lainoja, joten korkokattoa jouduttiin kiristämään uudelleen vuonna 2019. Samalla rajoitettiin myös muita luottokustannuksia.

Pandemian aikaan otettiin myös käyttöön väliaikaisia korkokattoja kuluttajien suojaamiseksi. Nämä tilapäiset korkokatot poistettiin vuonna 2021. Lokakuussa 2023 nimelliskorkoa koskevaa korkokattoa kiristettiin vielä 15 prosenttiin + Suomen Pankin viitekorko. Nimelliskorko ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia.

Pikavippien korkokattojen vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Ne ovat rajoittaneet pikavippien korkoja ja muuttaneet merkittävästi pikavippimarkkinoita. Kuluttajat ovat vuosien aikana säästäneet jopa satoja miljoonia euroja kustannuksissa. Samalla rajoitukset on otettu käyttöön myös muissa kuluttajille suunnatuissa luotoissa.

Haittapuolena luottotarjonta siirtyi osittain suurempiin luottoihin ja ulkomaisten luotonantajien merkitys kasvoi. Tästä huolimatta, pikavippien korkokatto on ollut onnistunut ja merkittävä uudistus kuluttajansuojan kannalta.

Onko olemassa korottomia pikavippejä?

Täysin kuluttomia ja korottomia pikavippejä on tarjolla vain harvoin. On mahdollista, että pikavippifirma tarjoaa hetkellisesti korotonta luottoa uusille asiakkaille osana markkinointikampanjaa. Pikavipit ovat kuitenkin liiketoimintaa muiden kulutusluottojen tavoin. Yhtiöiden liiketoiminta perustuu siihen, että ne perivät myöntämistään luotoista korkoa ja muita lain sallimia kuluja.

Korotonta pikavippiä voi kuitenkin hankkia ”kiertotietä” eli ilmaista luottokorttia käyttämällä. Jos maksat käyttämäsi luoton kokonaan takaisin korottoman maksuajan aikana, sinulta ei peritä korkoa. Saat kortista riippuen korotonta maksuaikaa useimmiten 30–50 päivää.

Luottokortti ei kuitenkaan ole sama asia kuin pikavippi, sillä sen saamiseen liittyvät kriteerit ovat tiukemmat.

Usein kysytyt kysymykset pikavippien korkokatosta

Seuraavassa on vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin pikavippien korkokatosta.